Päivien viemää

Vaikka kirjoitan näitä postauksia aika harvoin, on blogi usein mielessä pitkin viikkoa ja useamman kerran päivässäkin. Tällä hetkellä olen kännykän varassa, kun läppäri lähti äidilleni lainaan, mutta onneksi Omppu ja Blogger-sovellus toimivat hienosti.

Jonossa on arviolta kymmenen ideaa mistä kirjoittaa, mutta miten aika ei muka vaan riitä? Meillä on kuitenkin vain (tähän hieman ironista äänensävyä) kaksi lasta ja useammankin lapsen äidit bloggaavat aktiivisesti. Ehkä en olekaan niin tehokas ajankäytössäni kuin kuvittelen.. Tarkoitus on lähitulevaisuudessa kirjoittaa ainakin se pahasti jo myöhässä oleva postaus Habitaresta sekä 2500 € sisustushaasteesta.

Tänään tartuin pitkästä aikaa puikkoihin. Neljäs kerta toden sanoo.. Villapaidan alku on purettu nyt siis jo kolme kertaa, toivottavasti siis tällä kertaa homma etenee!

Kuvassa eilen iltaisia herkkufiilistelyjä. Ihana sisko paistoi meille iltapalaksi vohveleita, kiitos vielä! Happy Joe maistui varsin mainiosti kyytipoikana omppu-vaniljahillolla ryyditetyille harkuille. Kerrankos sitä siskon kanssa yökyläillään..

Pikku-DIY

..ja terveisiä Habitaresta, olipa upeaa! Siitä postaus myöhemmin.

Sitten aiheeseen. Minun ihana punainen Klassikko pääsi rupsahtamaan vuosien saatossa. Hieman on kulumaakin siellä ja täällä, mutta varsin käyttökelpoinen laukku on silti edelleen.

Niinpä marssin kaupan pesuainehyllylle pesukoneväriä valitsemaan. Perusmarketissa värivalikoima taisi rajoittua viiteen, mutta onneksi musta on uusi lempivärini, sitä siis. Käytin Dylonin pakettia ja helppoa oli kuin heinänteko! Neljä kertaa pesukonetta joutui tätä varten pyörittämään, kun ensin piti pestä laukku puhtaaksi, sitten värjätä, seuraavaksi huuhdeltiin ylimääräiset värit pois laukusta ja vielä pestiin kone tyhjänä värijäämistä. Silti lopputulos oli vaivan arvoinen. Väri ei tartu polyesteriin tai muihin tekokuituihin ainakaan kunnolla ja ompeleet ja kanttaukset tässä laukussa olivat juurikin noita aineita. Tykkään kuitenkin kovasti lopputuloksesta, ompeleista ja päärmeistä tuli kivat yksityiskohdat tällä tavalla.

Tähän loppuun vielä pari washi-teippi-kuvaa. Hieno tuote, ei muuta voi sanoa!

Bloglovin

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/8799943/?claim=4tk94mpajxx">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

No niin, nyt on minunkin blogi hienossa Bloglovin-appissa seurattavana. Käykäähän lisäämässä seurattaviin!

Kätevä isäntä

Kyllä se tuo mieskin meillä hommaa ja tuunaa ja hyvin onnistuukin.

Tässä on proppiradio toisen maailmansodan aikoihin sijoittuvaa peliä varten. Monta iltaa tätä on rakenneltu autotallin kätköissä ja kyllä siitä mielestäni hieno tulikin! Vaivan arvoinen ja ainakin minun silmään ihan aidon näköinen.

Itse olen tällä viikolla aloittanut villapaidan, mutta kuvattavaa ei nyt ole, kun piti se taas purkaakin.. Hmph. No jospa se jouluksi sitten olisi valmiina.

Downsize me!

Pikapostaus puhelimella, etten vaan luista  lupauksestani. Minut haastettiin mukaan downsize monthiin eli kuukaudeksi tarkkailemaan omia kulutustottumuksiani. Äitiyslomalla tämä nyt on aika pakollista muutenkin, mutta tästäpä tuleekin samalla hyvä startti hoitovapaalle siirryttäessä. Downsize monthin idea on siis kiinnittää erityisesti huomiota omiin menoihin ja kuluihin kuukauden ajan. Jokaisen ostoksen kohdalla tulisi siis puntaroida hetki sen tarpeellisuutta. Olen omasta mielestäni tietenkin huippuhyvä penninpyörittäjä, mutta kyllä sitä vaan kummasti kaikenlaiseen rahaa uppoaa. Oma heikkouteni on nettikaupat, joista on vaan niin helppo tilata mitä milloinkin. Menneellä viikolla mm. washi-teippejä ja kestovaippoja. Tosin jälkimmäisen kanssa olemmekin säästäneet jo hyvin rahaa ja muutaman kuution Itämerta. Olemme pikkuhiljaa siirtyneet muutenkin hieman järkevämpiin kuluttajavalintoihin ja etenkin omaa sydäntä lähellä on ekologiset valinnat. Välillä ne kyllä rasittavat kukkaroa enemmän kuin vastaava hieman kuormittavampi vaihtoehto, mutta mielestäni se on pieni hinta maksettavaksi luonnon ja omasta hyvinvoinnista. (Tähän väliin hieman luomusaarnaa ja paatosta.)

Vähän kyllä itsekin odotan jännittyneenä tulevaa kuukautta, kestääkö ostolakko ja mitä sitten todellisuudessa jää ostamatta.

Eikä tämä kuukausi ainakaan minulle tarkoita sitä, että jätetään kaikki ostokset pois. Esikoinen esimerkiksi tarvinnee uudet talvikengät, joten jos tämän kuukauden aikana löydän hyvät ja sopivat kengät, niin ne saan ostaa kun kerran tarpeeseen tulee.

Haastan täten teidät kaikki lukijat myös tähän downsizing-menoon mukaan! Varsinkin bloggaavat kaverini, levittäkää haastetta eteenpäin. Kellekään meistä tuskin tekee pahaa tarkkailla rahanmenoaan.

Herkkuja

Onpas edellisestä postauksesta taas

vierähtänyt tovi, pahoitteluni!

Mihin tämä aika muka kuluu?

 

Viimeisen viikon aikana olen vihdoin

päässyt testailemaan äitienpäiväksi

saamastani Kinuskikissan kirjasta

ohjeita. Sopii hyvin teemaan,

kun on aloittanut juuri (taas)

herkuttoman ja terveellisemmän

elämän..

 

Ensimmäiseksi testiin pääsivät

tominot. Halusin leipoa jotain hyvää

Suomeen palanneen ystäväni

juhlistamiseksi.

Nimestä voi jo päätellä mistä

kaupan hyllystä löytyvästä

keksistä pikkuleivät ovat saaneet

inspiraationsa.

 

Herkullisia kyllä olivat ja maku vain parani

kun jaksoi päivän verran odotuttaa

näitä jääkaapissa.

Kaakaokeksin välissä on ihanaa

vaniljakiisseliä ja päälle olisi

pitänyt vielä väkertää pikeerillä

koristeluita, mutta siinä vaiheessa

sokerihammasta alkoi jo turhan paljon

kolottaa. Seuraavalla kerralla ja

paremmalla ajalla sitten..

 

Tänään oli vuorossa Toscan kruunu eli

ihanan pehmeä, kardemummalla ryyditetty

kakkupohja, kuorrutteena

kinuskia mantelilastuilla ja vielä

vaniljakreemiä päälle, superiso

MAISKIS!

Sopivan makeaa, niin ettei kerralla

kyllä useampaa palaa viitsi syödä.

Mukavan nopea ja helppo valmistaa.

Kinuski on vaan niin

HY-VÄÄ!

 

Jos huomiset vieraat ovat tarpeeksi

ajoissa liikkeellä, niin tästä

riittää ehkä vielä teillekin..

Molemmat reseptit löytyvät siis tästä

kirjasta.

Asuntomessuilua

Kävin viikonloppuna ensimmäistä

kertaa ikinä asuntomessuilla.

Kyllähän siellä askelia tuli,

mutta myös ideoita jäi roppakaupalla

muhimaan takaraivoon.

 

Ihan ehdoton suosikkini kohteista oli

Maja.

 

 

 Upean lehtikuusiverhoilun alta

löytyy Lammi-kivitalo.

Ajan myötä ulkoverhoilu harmaantuu

kauniisti, joten talon ulkomuoto

elää asukkaiden mukana.

Tarkemmat speksit löydätte Dekosta,

jossa on virallinen sisustusluettelo kohteista.

Sisältä talo oli myös upea eivätkä

mitkään kuvat (varsinkaan nämä

minun kiireessä ja tungoksessa

puhelimella räpsimät) pysty

välittämään mielettömän hienoa

tunnelmaa joka talossa vallitsee.

 

Kodinhoitohuone, vaikkei sitä heti uskoisi.

Vanhempien makuuhuoneeseen oli sijoitettu

matala ikkuna lattiatasoon,

niin että sängystä näkee suoraan ihanan

männynrunkomaiseman. 

 Sekä lastenhuoneiden sängyt että tämä

takkahuonesyvennyksen sohva oli tehty

itsenikkaroitujen laverien päälle.

DIY, DIY..

 

Kohteita oli reilu 30 ja lähes jokaisessa

oli jokin huomionarvoinen seikka.

Varsinkin kun tässä on oman talon

remontti ja sisustuksen suunnittelu

lähestymässä kovaa vauhtia, niin

messut osuivat kyllä siltä kannalta

itselle oikein oivaan väliin.

Vielä ehtii tämän viikon aikana käydä

tutustumassa ja keräilemässä ideoita,

messut ovat auki 11.8. asti.

 

Yksi suurensuuri miinus kyllä täytyy

kertoa, nimittäin ruokapuolella oli

melko surkea tarjonta tai sitten

meille vaan osui ne huonot

annokset. Kun sillä samalla

pannulla millä makkaraperunat

paistetaan, voisi paistaa vaikka

kunnollista jambalayaa tai muuta

vastaavaa, niin miksi aina

pitää tarjota vain niitä makkaraperunoita.

Tarjonta oli kyllä melko surkeaa,

toivottavasti tähän tulisi jatkossa parannusta.

Niin ja eihän tämä tietenkään koske pelkästään

asuntomessuja, vaan ihan jokaista

tapahtumaa. Jonkun verran parannusta

ja kehitystä on jo tapahtunut,

mutta mielelläni kiikuttaisin

jatkossa euroseni

laadukkaampien festariravintoloiden

kassaan.